Mun yksi ehdottomasti elämäni koirista, koira ensimmäisestä pentueestani, josta ei missään nimessä pitänyt yhtään urosta kotiin jättää. Mutta sitten siinä oli Nasta, jota vaan ei voinut kenenkään muun käsiin päästää. Satumaisen ihana, avoin, energinen, kuuliainen. Valitettavasti Nasta sairastui kevät talvella 2020, ja jätti meidät aivan liian aikaisin. 6.3.2020.
